Pohjan Viestikilta r.y. :n historiikki 1969 - 1997

Killan perustaminen
Killan alkutaipaleet
Killan toimintaa 1976 - 1991
Killan oma lehti - Kanava 1-10
Uudistunutta toimintaa Pohjan Viestikilta ry:nä
Ensiaskeleet uudistukseen
Killan jäsenmäärä
Ulkomainen yhteistyö
Killalle oma lippu
Alueellinen toiminta Lappiin ja Kainuuseen
Koulutustoiminta Pohjan Viestikillassa
Muiden maanpuolustusjärjestöjen tukeminen
Varusmiesten huomioiminen kiltatyössä
Killan palvelut jäsenistölle
Yhteenveto Pohjan Viestikillan toiminnasta vuoden 1992 jälkeen
Pohjan Viestikilta ry:n puheenjohtajat ja sihteerit 1969-1997
Puheenjohtajat
Sihteerit
Tiedoksi:
Pohjan Viestikilta ry:n hallitus 1997 ja hallituksen jäsenten vastuusektorit
Pohjan Viestikilta ry:tä edustavat 1997

Killan perustaminen

Sodan jälkeisinä aikoina elettiin vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa myös Oulun alueella hyvin matalalla profiililla. Toiminta keskittyi lähinnä upseeri- ja aliupseereiden järjestötoimintaan. 60- luvulla ryhdyttiin perustamaan eri aselajien ympärille kiltatoimintaa ja myös viestimiesten kiltatoiminta käynnistyi. Riihimäelle perustetulle Viestikilta ry:lle perustettiin paikallisosastoja viestijoukkojen sijoituspaikkakunnille tai alueille, joilla oli runsaasti koulutettua viestin reserviä. Koska Etelä-Suomessa oli jo useita paikallisosastoja, kehotti silloinen viestijoukkojen johto 1. ErVk.n päällikköä majuri Pauli Prinkkilää käynnistämään Oulun alueella viestikiltatoiminnan.

Viestikilta ry:n Pohjois-Suomen paikallisosasto perustettiin sotilasläänin viestipataljoonan runkohenkilöstön kertausharjoituksen yhteydessä Oulussa 1. ErVk:n tiloissa 30.10.1969 pidetyssä kokouksessa. Kokoukseen osallistui 23 asiasta kiinnostunutta henkilöä.

Kokouksessa valittiin paikallisosaston puheenjohtajaksi Pauli Prinkkilä, sihteeriksi Antti Löytynoja sekä johtokunnan jäseniksi Markku Annanolli, Lauri Haataja, Jorma Kippola ja myöhemmin nimettävä varusmiesten edustaja.

Killan alkutaipaleet

Killan toiminta lähti ripeästi käyntiin, mutta jo seuraavana vuonna huomattiin Pauli Prinkkilän perustamisvaiheessa esille tuomat ongelmat, 1. ErVk:n henkilöstöpulaan liittyvä killan toiminnan tukeminen ja reservin viestihenkilöstön muuttaminen alueelta. Paikallisosaston toiminta kuihtui vähitellen kokonaan. Kiltatoiminta kyti kuitenkin viestimiesten mielissä ja elokuussa 1976 sotilasläänin viestipataljoonan runkohenkilöstön kertausharjoituksen yhteydessä toiminta aktivoitui uudelleen. Hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Eino Sirola, sihteeriksi Pekka Kastemaa, jäseniksi Markku Snellman, Aarno Lamminparras, Erkki Lekari, Seppo Mikkola, Otto Laukkanen, Pertti Lemettinen ja Juhani Peltoluoma. 1.ErVk:n henkilöstön ja reserviläisten innokkaalla avustuksella ja tuella hallitus ryhtyi työhönsä.

Killan toimintaa 1976 - 1991

Perustamisen jälkeisinä vuosina killan toimintaa leimasi voimakas sitoutuminen kiltatyöhön sekä puolustuslaitoksen että 1. ErVk:n henkilökunnan ja reserviläisten taholta. Toiminta oli erittäin monipuolista ja kaikessa oli päällimmäisenä tosi viestimies- ja talkoohenki. Varat toimintaan hankittiin erilaisilla tempauksilla ja keräyksillä. Purettiin vanhoja taloja mm. Haapaveden emäntäkoulun vanha päärakennus, myytiin kiviä ja joulupaketteja ja välillä käytiin "kerjäämässäkin". Paikallisosastolla oli mittavia hankkeita. Puheenjohtaja Eino Sirola suunnitteli killalle omat kokoontumis- ja edustustilat käsittävää "huvilaa", johon Aarno Lamminparras, Markku Snellman ja Juhani Peltoluoma keräsivät eri yrityksiltä mahdolliset rakennusmateriaalit. Tontti ja rakennusavustus myönnettiin käyttöoikeutta vastaan valtiolta ( käyttö edustustiloina, kaikille maanpuolustustyötä tekeville järjestöille ). Kaiken piti olla kunnossa, mutta idea oli lähtenyt väärältä taholta ja paperit lienevät vieläkin "jossain mapissa". Avustus tosin käytettiin, mutta se suunnattiin upseerikerhon saunan rakentamiseen.

Killan toimintaan kuului runsaasti tutustumismatkoja eri kohteisiin, jopa ulkomaille. Oli esitelmätilaisuuksia, tanssiaisia, ulkoilu- ja retkitapahtumia sekä rattoisia hetkiä, kun tehtiin talkoita sotainvalidien ja killan "kummipojan" Arto Taipaleenmäen kotona. Arto Taipaleenmäen isä oli sodassa invalidisoitunut viestimies ja myös Artosta koulutettiin aikanaan viestimies 1 ErVk:ssa.

Killan kannalta vaikeinta aikaa oli vuosikymmenen 1990 vaihde. Aktiivista jäsenistöä muutti joukoittain pois alueelta ja lisäksi jokaisella oli kovat työpaineet, mikä omalta osaltaan aiheutti vieraantumisen kaikkeen yhdistystoimintaan, myös kiltatoimintaan.

Killan oma lehti - Kanava 1-10

Killan jäsentiedotusta hoidettiin aluksi omalla lehdellä, joka oli nimeltään KANAVA 1-10. Kanava ilmestyi kymmenen vuotta, jonka jälkeen se lopetettiin koska maassa ilmestyi kulttuurilehti Kanava, ja se oli killan lehteä vanhempi. Killan julkaisema Kanava-lehti oli typistetty versio Viestimies-lehdestä, mutta tarkoitus oli molemmilla sama. Viimeinen Kanava 10 ilmestyi 1988. Lehden vuosijulkaisuja selaillessa toimituskunnasta löytyvät toistuvasti nimet Otto Laukkanen, Pekka Nykänen ja Juhani Peltoluoma. Vuoden 1988 jälkeen killan jäsentiedotusta on hoidettu jäsenkirjeillä ja tiedotteilla eri lehdissä.

Uudistunutta toimintaa Pohjan Viestikilta ry:nä

Vuonna 1992 kilta rekisteröitiin Pohjan Viestikilta ry:ksi. Samalla uusi hallitus ryhtyi kehittämään sopivia tavoitteita ja strategioita killan kehittämiseksi. Killan hallitus valitsi keskuudestaan työryhmän suunnittelemaan killan tulevaa toimintaa. Työryhmässä toimivat killan puheenjohtaja/tiedotus Esko Kokkonen, sidosryhmien edustajana Mauri Nissinen, talousasiat Allan Härkönen, sihteeri/suunnittelu Juhani Peltoluoma ja Viestipataljoonan edustajana aluksi Paavo Seppänen ja myöhemmin P-SVP:n komentaja Hannu Hansen-Haug.

Yhteistyöpalavereissa killan tulevan toiminnan tavoitteeksi asetettiin

  • Killan sisäisen ja ulkoisen profiilin nostaminen
  • Jäsenmäärän nostaminen toiminnan edellyttämälle tasolle
  • Talouden saaminen toimintaa edellyttävään kuntoon
  • Alueellisen toiminnan käynnistämisen Lappiin ja Kainuuseen
  • Reserviläisjohtajien viestikoulutuksen käynnistäminen
  • Muiden maanpuolustusjärjestöjen tukeminen ja auttaminen
  • Ulkomaisen viestiyhteistyön käynnistäminen ja kehittäminen
  • Nuorten saaminen kiltatoimintaan

Lukuisien kokousten, markkinatutkimuksien, jäsenkyselyiden ja sidosryhmäanalyysien perusteella killalle laadittiin toimintasuunnitelma, "business plan" -kiltasuunnitelmaksi, jonka avulla asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin. Koska Pohjan Viestikilta ry. oli kohtalaisen "huonossa kunnossa" ( alle 70 jäsentä ), valittiin toimintastrategiaksi nopeisiin tuloksiin tähtäävä "hyökkäävä" malli.

Ensiaskeleet uudistukseen

Kiltasuunnitelman pohjalta Pohjan Viestikilta ry:n ulkoisia suhteita järjesteltiin uudelle tasolle. Kilta liittyi suoraan Maanpuolustuskiltojen liiton jäseneksi ja suhteita Viestikiltojen liittoon tiivistettiin aktiivisella edustuksella. Killalle suunniteltiin omaa imagoa vastaavat tunnukset, lippu, standaari, kirjelomakkeet, kirjekuoret, käyntikortit sekä muu markkinointiin liittyvä materiaali, johon kuuluivat killan tunnuksin varustetut kiltatuopit, seinälautaset ja tarrat. Jäsentiedotuksessa siirryttiin käyttämään killan heraldisilla tunnuksilla varustettuja kirjelomakkeita ja kirjekuoria, sekä pyrittiin nostamaan informaation määrää ja laatua tiedotteissa.

Killan käyttämät heraldiset tunnukset suunnitteli Juhani Peltoluoma.

Killan jäsenmäärä

Pohjan Viestikilta ry:n toiminta ennen vuotta1992 oli tavanomaista kiltatoimintaa. Jäsenmäärä painui kuitenkin alle 70 jäsenen. Tämä johtui siitä että hallitus kyllä toimi, mutta yhteydenpito sidosryhmiin ja jäsenistöön jäi liian vähälle huomiolle. Kiltasuunnitelmassa toimintaan tehtyjen muutosten ja aktiivisen työn tuloksena alkoi Pohjan Viestikillan jäsenmäärä voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1995 ylitettiin ensimmäisen kerran 500 jäsenen raja, josta maksaneita jäseniä oli 328 henkilöä. Tällä jäsenmäärällä Pohjan Viestikilta oli ensimmäisen kerran liiton suurin kilta. Killan jäsenmäärä on ollut jatkuvasti nousuvoittoinen, vaikka joukoittain nuoria jäseniä muuttaa jatkuvasti Etelä-Suomen asutuskeskuksiin. 1996 killassa oli 342 ja 1997 noin 370 jäsenmaksunsa maksanutta henkilöä. Yhteistyötä Pohjois-Suomen Viestipataljoonan kanssa ja kiltatoiminnan merkitystä kuvaa hyvin se, että jäsenhankintakampanjan voitti vuonna 1995 pataljoonan komentaja everstiluutnantti Hannu Hansen-Haug.

Ulkomainen yhteistyö

Alustavien yhteydenottojen innoittamana bodenilaiset S 3 Kamratföreningin ja Norrlands Signalkårin edustajat vierailivat Oulussa syksyllä 1994. Keskustelujen pohjalta syntyi Pohjan Viestikilta ry:n ja S 3 Kamratföreningin välinen yhteistyösopimus, joka hyväksyttiin myös molempien maiden pääesikuntien ulkomaanosastoilla. Sopimus käsittää pitkän aikavälin- ja vuosittaiset yhteistyö-suunnitelmat.

Sopimukseen liittyen molempien maiden viestimiehet ovat tutustuneet kutsuttuina toistensa viestijoukkojen kenttäharjoituksiin, vuosipäiväjuhlallisuuksiin ja muihin kiltojen järjestämiin tilaisuuksiin. Viestiyhteistyön lisäksi vierailut sisältävät myös kulttuurillisen osuuden. Merkittävimmiksi tapahtumiksi ovat muodostuneet vuosittaiset kiltamaaottelut Suomi - Ruotsi. Maaottelut järjestetään vuorotellen kummassakin maassa. Kiinteänä lajina on kaukalopallo, muut kaksi lajia saa järjestäjä valita. Joukkueen koko on 30 henkilöä, johon kuuluvat urheilijat ja huoltomiehistö.

Ensimmäinen maaottelu käytiin keväällä 1996 Ruotsissa. Lajeina olivat kaukalopallo, ammunta ja linkkimaston pystytys. Suomessa 1997 lajeina olivat kaukalopallo, ammunta ja formula-ajot. Molemmat maaottelut on voittanut Pohjan Viestikillan joukkue. Ikuisesti kiertävän, "juhlallisen" kokoisen kiertopalkinnon on lahjoittanut Pohjan Viestikilta ry.

Ulkomaisten suhteiden "Moottorimiehinä" ovat olleet killan puheenjohtajat Esko Kokkonen ja Juhani Peltoluoma, sekä everstiluutnantit Hannu Hansen-Haug ja Simo Alho.

Ruotsalaisyhteistyön puuhamiehinä ja yhteyshenkilöinä ovat S 3 Kamratföreningin puolella toimineet puheenjohtajat Christer Eklund ja Anders Häggberg.

Yhteistyömahdollisuuksia on tutkittu Ruotsin lisäksi Norjaan ja Karjalan Tasavaltaan Venäjälle. Yhteistyökumppaneittemme avustuksella olemme saaneet vierailukutsun Karjalan Tasavaltaan tutustumaan Kostamuksen viestijärjestelmiin. Pohjois-Norjan viestimiehiin on oltu yhteydessä, mutta yhteydenotot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.

Killalle oma lippu

Killan lippu vihittiin juhlallisesti käyttöön 18.11.1994. Lippua oli naulaamassa 56 naulaajaa killan eri sidosryhmistä. Ensimmäisen kunnianaulan löi Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraali Lasse Wächter ja viimeisen puheenjohtaja Esko Kokkonen. Viestikiltojen liiton naulaajana oli liiton puheenjohtaja everstiluutnantti Seppo Uro. Lippuun naulasi kunnianaulan myös ruotsalaisen veljeskiltamme S 3 Kamratföreningin puheenjohtaja Christer Eklund. Lippuvartion muodostivat lippua kantanut killan nuorisojäsen Altti Lepoluoto, naisjäsentemme edustajana Lena Peltoluoma ja veteraanien edustajana Urho Kettunen. Seremoniamestarina tilaisuudessa toimi yliluutnantti Marko Lähteenmäki ja naulausta johti luutnantti Hannu Rintakumpu. Pohjan Sotilassoittokunnan kajauttamien marssien myötä Arttelin salissa paikalla olleet todistivat juhlavan tilaisuuden.

Onnistuneen lippuprojektin toteuttajina kunnostautuivat Kari Kiuttu ja Hannu Hansen-Haug.

Alueellinen toiminta Lappiin ja Kainuuseen

Pohjan Viestikilta ry:n toiminta-alueena on P-SVP:n koulutusaluetta vastaava alue eli puoli Suomea. Etäisyydet ovat pitkiä. Siksi Pohjan Viestikilta toimii kaikilla talousalueiden keskittymillä, Oulussa Kajaanissa ja Rovaniemellä. Kajaanin merkitys tulee vielä korostumaan Puolustusvoimien rakennemuutoksen yhteydessä, koska viestijoukkojen koulutus siirtyy Oulusta Kajaaniin. Vuoden 1997 aikana rakennemuutoksesta saadun tiedon perusteella ryhdyttiin välittömästi toimiin killan toiminnan vahvistamiseksi Kajaanissa. Yhteisissä tapaamisissa luotiin alueelle organisaatio, jossa on edustettuna Kainuun Prikaatin- ja Kainuun Rajavartioston viestijoukkojen sekä alueella toimivien viesti-alan yrityksien edustus. Tällä organisaatiolla nostetaan yhteistyön keinoin alueen viestillistä imagoa ja luoda hyvä pohja viestijoukkojen ja kiltatoiminnan painopisteen siirtymiselle Kajaaniin.

Ryhmät Lappi ja Kainuu toimivat Pohjan Viestikillan sisäisinä yksiköinä järjestäen alueensa viestimiehille erilaisia kohdennettuja tapahtumia ja palveluja. Molemmat ovat toimineet ansiokkaasti.

Rovaniemellä killan yhteyshenkilönä on ollut Mauri Parantala ja Kajaanissa Pertti Tuononen. Kummallakin paikkakunnalla toimii myös aktiivinen joukko killan sidosryhmissä.

Koulutustoiminta Pohjan Viestikillassa

Kiltasuunnitelman yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että kaikissa johtamisharjoituksissa, niin siviili- kuin sotilaspuolellakin, oli viestillisiä ongelmia ja puutteita tiedon kulussa. Suunnitteluryhmän ( Esko Kokkonen, Mauri Nissinen, Allan Härkönen, Hannu Hansen-Haug ja Juhani Peltoluoma ) mukaan ainoa tapa vaikuttaa asiaan oli tiedotuksen ja koulutuksen lisääminen.

Koulutustoiminta jaettiin kahteen sektoriin, siviiliviestintään ja sotilasviestintään.

Siviiliviestinnän koulutustoiminta organisoitiin Pohjan Viestikilta ry:n sidosryhmien kautta ja kouluttajina ovat toimineet operaattoreiden, Telen ja puhelinlaitosten huippuosaajat. Kursseja on järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tai muiden järjestöjen tarpeisiin. Uuden järjestelmän mukaiset paikallisyksiköt ovat merkittävä kohderyhmä koulutukselle.

Pohjois-Suomen Viestipataljoona mahdollisti koulutuksesta vastaaville reserviläisille Allan Härköselle ja Juhani Peltoluomalle tutustumisen eri harjoitusten viestitoimintaan. Samalla kartoitettiin eri aselajien kantahenkilökunnan ja reserviläisjohtajien kyky käyttää viestivälineitä johtamisessa. Työn tuloksena koulutuksesta vastaavat työstivät kurssiohjelman jääkäripataljoonan- ja jääkäriprikaatin viestitoimintakursseista. Kurssit suunnattiin kyseisiin kokoonpanoihin sijoitetuille reserviläisjohtajille. Ensimmäinen kurssi pidettiin keväällä 1995, jonka jälkeen kursseja on pidetty vuosittain, kevätkurssina pataljoonakurssi ja syyskurssina prikaatikurssi. Vuonna 1997 pataljoonakurssi korvattiin tiedusteluyksikköjen viestitoimintakurssilla. Kurssi suunnattiin tiedusteluyksiköiden kokoonpanoihin sijoitetuille radisteille.

Koska killan toiminnassa on pyritty saamaan yhteys nuoriin reserviläisiin, on kurssitoiminnan organisoimista ja johtoa siirretty nuorille. 1996 prikaatin viestitoimintakurssin toisena johtajana toimikin 20-vuotias "kiltaveteraani" Juha Peltoluoma. Itse "titarikoulutuksen" P-SVP:ssa saaneena hän suunnitteli ja johti isänsä parina myös kevätkurssina toteutetun Tiedusteluyksiköiden viestitoimintakurssin. Juha Peltoluoma on toiminut kursseilla lisäksi apukouluttajana.

Vuoden 1997 aikana Pohjan Viestikilta ry:ssä on koulutettu uusia nuoria killan ja sen yhteistyökumppaneiden organisoiman viestikoulutuksen tehtäviin. Lisäkurssien toiseksi johtajaksi on koulutettu killan naisjäsenistä Hanna Alanko ja naisten viestikoulutuksen johtajaksi Hanna Hiltula.

Kurssien pääkouluttajina ovat toimineet todellisella ammattitaidolla P-SVP:n kouluttajat: pataljoona- ja prikaatikurssilla Marko Lähteenmäki ja Hannu Rintakumpu sekä tiedusteluyksiköiden viestitoimintakurssilla Aki Tauriainen ja Vesa Valkeasuo. Muina kouluttajina on toiminut runsas joukko eri alojen asiantuntijoita. Myös ruotsalaiset upseerit ovat luennoineet kursseillamme.

Kursseilla on koulutettu noin 20-25 henkilöä/kurssi. Ohjelmaan ovat kuulunut tutustumista varten saunaillat ja prikaatikurssiin cocktail-tilaisuus, johon ovat osallistuneet kutsuttuna myös alueen siviiliviestinnän asiantuntijat ja sotilasjohto. Cocktail- tilaisuuksiin liittyvät järjestellyt on hoitanut kiltamme järjestelysektori, Kari Kiutun ja Pekka Rautakorven johdolla. Kustannuksista ovat vastanneet sidosryhmät yhteistyössä killan kanssa.

Koulutustoiminta on ollut killan kannalta erittäin merkittävä, vaikkakin työläs vaikuttamiskeino. Palautteet kursseille osallistujilta ovat olleet kaikilta osa-alueiltaan "hunajaa", mikä osoittaa että koulutustoimintaan kannatta satsata. Kursseille osallistuneille reserviläisjohtajille on varattu myös mahdollisuus osallistumiseen Ruotsin puolustusvoimien kenttäharjoitukseen. He ovat voineet tutustua omaa sijoitusta vastaavan tehtävään ruotsalaisissa joukoissa. Tätä mahdollisuutta on moni kurssilaisista jo käyttänyt.

Pohjan Viestikilta ry. on osallistunut koulutustoiminnan järjestämiseen myös muiden alueella toimivien viestialan järjestöjen mm. Telen viestiupseerien kanssa.

Muiden maanpuolustusjärjestöjen tukeminen

Pohjan Viestikillalla on toiminut maanpuolustusjärjestöjen yhteistyön kehittäjänä, kuten "viestimiehille" kuuluukin. Tästä ovat esimerkkeinä killan koulutustoiminta, lukuiset ajankohtaisia aiheita käsittelevät killan järjestämät seminaarit ja yhteistyöpalaverit. Pohjan Viestikilta on ollut lisäksi mukana kehittämässä Oulun läänin alueelle syntyneen Oulun Läänin Kiltapiirin toimintaa. Myös alueellisten paikallisyksiköiden, johtoryhmissä on mukana monta killan jäsentä viesti-asiantuntijana.

Pohjan Viestikilta ry. on lisäksi ollut mukana monessa viestimiehille tärkeässä projektissa. Esimerkiksi, kun Mikkelin Naisvuoreen louhittua Viestikeskus lokkia saneerattiin, saneeraushanketta vetänyt yli-insinööri Jorma Suomalainen haki puuttuvaa kalustoa "Lokkiin" mm. lehdissä julkaistujen ilmoitusten avulla. Tällaisen ilmoituksen perusteella Pohjan Viestikillan museoasioista vastaava Kaarlo Leinonen otti yhteyttä Jorma Suomalaiseen. Yhteydenottojen perusteella kartoitettiin lokista puuttuvaa kalustoa ja kaluston asennustarvikkeita.

Kaarlo Leinonen, Telellä Oulussa pitkän työhistorian tehnyt viestiteknikko oli 50-luvulta lähtien tallentanut purettavaa kalustoa manuaaleineen, käyttökuntoisena "myöhemmän tarpeen varalle". Näistä varastoista löytyi apu myös Jorma Suomalaisen ja "lokin" kalusto- ongelmiin. Valitettavasti vain Jorma Suominen ei itse ollut enää vastaanottamassa Kaarlo Leinosen ja Hannu Hansen-Haugin tuomaa kalustokuormaa Mikkelissä. Toimitettua materiaalia oli runsaasti, mutta ehkä arvokkaimpana oli saksalainen kenttäoloihin tarkoitettu kantoaaltojärjestelmä TFB, jota valmistettiin 1930 - ja 1940 luvuilla ja oli ensimmäistä radioputkilla toimivaa kalustoa. Kaikki laitteistoihin liittyvät manuaalit toimitettiin myös alkuperäisinä. Kaarlo Leinosen varastoista on toimitettu runsaasti kalustoa ja materiaalia muihinkin maassamme toteutettuihin historiallisiin viestiprojekteihin.

Varusmiesten huomioiminen kiltatyössä

Pohjan Viestikilta aloitti kiltasuunnitelman mukaisesti RYT- toiminnan jo ennen varsinaisen virallisen RYT- toiminnan käynnistymistä. Killan RYT- vastaavana on toiminut Pekka Rautakorpi, joka toimii myös Viestikiltojen liiton RYT- vastaavana. Pohjan Viestikillassa on koulutettu RYT- toiminnan johtamiseen myös Antero Mikkonen, Pekka Halonen ja Juha Peltoluoma. Tarkoituksena oli saada kiltatoimintaan mahdollisimman paljon kokonaisia kokoonpanoja käsittäviä joukkoja, jolloin kiltatoiminnalle otollinen yhteenkuuluvuuden tunne olisi hyvä ja sitoutuminen toimintaan kasvaisi. Samalla kokoonpano muodostaisi killalle toiminnallisen solun. Käytännön tulokset ovat tehtyyn työhön nähden olleet kuitenkin heikot. Vain erikoisyksiköissä, kuten "titareiden" osalta on päästy tavoitteeseen.

Varusmiehille pidetyissä killan "info"- ja RYT- tilaisuuksissa ovat kiltamme sidosryhmät olleet aktiivisesti mukana. RYT- tilaisuuksissa kotiutuville varusmiehille on tarjottu yleensä myös töitä ja parhaimmillaan sidosryhmämme ovat tarjonneet työpaikkoja yli 100:lle varusmiehelle. Tilaisuuksien jälkeen on aina tarjottu osallistujille perinteiset munkkikahvit sotilaskodissa.

Varusmiehiä on palkittu koko killan toiminnan ajan erilaisin tunnustuksin ja heidän käyttöönsä on hankittu runsaasti vapaa-ajan viettoon ja ammatilliseen kehittymiseen tähtäävää materiaalia. Esimerkkeinä mainittakoon sotilasradioasemalle hankittu ajanmukainen antennijärjestelmä sekä opiskelu- ja harrastekäyttöön tietokonepaketteja yms. Varusmiehiä on tuettu myös verryttelypukujen hankinnoissa, kurssijulkaisujen painatuksessa, erilaisissa juhlajärjestelyissä ja lisäksi jokaiselle viestimiehelle on lahjoitettu VIESTIMIES - kirjat. Parhaina vuosina lahjoituksien arvo on ylittänyt 40000 mk.

Jokaisen saapumiserän jokaisen yksikön parhaalle P-SVP:n "viestimiehelle" (upseeri, aliupseeri, tai viestimies) kilta lahjoittaa arvokkaan kellon, kunniakirjan ja vuoden vapaajäsenyyden killassa. Varusmieskaverit tekevät esityksen palkittavista asetettujen perusteiden mukaan, jossa huomioidaan ammattitaito, sosiaalisuus ja yleistermi "hyvä jätkä". Valinnassa otetaan myös huomioon kantahenkilökunnan puolelta tulevat kurssisuoritukset ja rangaistukset. Erilaisista ansioista kilta palkitsee keskimäärin 10 henkilöä / saapumiserä.

Varusmiesten asioita killassa hoitaa VMTK:n edustaja sektorijohtajana, toimien myös varusmiehiä koskevien asioiden esittelijänä hallituksessa.

Killan palvelut jäsenistölle

Pohjan Viestikilta on tuottanut vuosittain runsaasti tapahtumia ja palveluja jäsenistölleen. Palvelujen taso on pyritty pitämään korkeana ja mahdollisimman monipuolisena. Tarjolla on ollut koulutusta, seminaareja, tutustumiskäyntejä, ulkoilu- ja perhetapahtumia, sekä tietenkin mukavaa yhdessäoloa. Toiminnallisesti on keskitytty 2-3:een isoon vuosittaiseen tapahtumaan, joihin osallistuu suuri joukko kiltalaisia. Näitä tapahtumia ovat olleet pikkujoulut, tanssiaiset ja kiltamaaottelut. Kilta järjestää vuosittain myös ainakin yhden seminaarin kutsutilaisuutena alueellamme maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen johtohenkilöille. Keväällä ja syksyllä järjestetään lisäksi perhetapahtuma ulkoilun ja yhdessäolon merkeissä 1-3 päiväisenä tilaisuutena. Koulutusta, seminaareja, sekä tutustumiskäyntejä järjestetään kohdennettuina paikallisesti ja alueellisesti tarpeen ja kysynnän mukaan. Juhlavammat tilaisuudet toteutetaan illallis- tai cocktail-tilaisuuksina. Arkisemmat tilaisuudet ovat kahvitilaisuuksia. Näiden tilaisuuksien järjestelyistä ja tarjoiluista on vastannut järjestelysektori, johtajinaan Kari Kiuttu ja Pekka Rautakorpi sekä joukko uutteria kiltalaisia mm. Irja Kiuttu, Eeva Rautakorpi, Jaakko ja Merja Kauppinen, Lena ja Juha Peltoluoma, Allan Härkönen Altti Lepoluoto ja Jaakko Heiskari.

Tilaisuuksiin liittyvät toimet suunnitellaan killan toimintasektoreissa, päätetään hallituksessa ja toteutetaan sektoreiden yhteistyönä mahdollisten sidosryhmien tuella. Kaikki tilaisuuksien järjestelyihin liittyvät työt tehdään killan jäsentyönä periaatteella " kun osaat palvella toista osaat myös arvostaa palveluja itse". Kaikkiin killan tapahtumiin osallistuu varusmiesten edustus, myös vapaaehtoisina puuhamiehinä ovat varusmiehet olleet aktiivisesti mukana toiminnassa.

Yhteenveto Pohjan Viestikillan toiminnasta vuoden 1992 jälkeen

Pohjan Viestikilta ry. toiminta muuttui hyvin ratkaisevasti kiltasuunnitelman teon jälkeen. Monia toimintaan liittyviä vaikeita asioita kyettiin muuttamaan. Vapaaehtoistyön ongelmana ja haasteena onkin oikeiden ihmisten löytäminen oikeisiin paikkoihin. Pohjan Viestikillassa tässä asiassa onnistuttiin. Sen onnistumisen takana oli killan jäsenkentän tuki, hallituksen ja puuhamiesten valtava työmäärä, sekä yhteistyökumppaneidemme panostus killan toimintaan. Tosiasia on, ettei kukaan ole mitään yksin, vasta yhteistyöllä teot jalostetaan tuloksiksi.

Pohjan Viestikillan toimintaa tukeneiden yritysten takaa löytyvät kiltaveljet Benny Aumala, Antti Hietala, Veli Honkola, Matti Karvonen, Pauli Korpi-Tassi, Mauri Nissinen, Sakari Nevalainen, Risto Siivola ja Pertti Tuononen, kaikki alueellamme tunnettuja tosi viestimiehiä.

Kiltamme koulutusorganisaation ulkopuolisina asiantuntijoina ja kouluttajina ovat toimineet mm. Eversti Reijo Sallinen, everstiluutnantit Heikki Hiltula, Heikki Konttinen sekä koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Pentti Leikas sekä monen ongelman ratkaisijana majuri Tuomo Korkala.

Pohjan Viestikilta ry:n puheenjohtajat ja sihteerit 1969-1997

Puheenjohtajat

1969- Pauli Prinkkilä
1976-1979 Eino Sirola
1979-1981 Urho Kettunen
1981-1982 Lauri Haataja
1982-1984 Pekka Uusimaa
1984-1986 Markku Annala
1986-1990 Esko Kokkonen
1990-1992 Mauri Nissinen
1992-1995 Esko Kokkonen
1995- Juhani Peltoluoma

Sihteerit

1969- Antti Lyötynoja
1976-1977 Pekka Kastemaa
1977-1981 Otto Laukkanen
1981-1990 Pekka Nykänen *
1990-1992 Pauli Similä
1992-1995 Juhani Peltoluoma
1995- Reijo Rissanen

* Pekka Nykänen toimi killan sihteerinä myös vuonna 1992 Pauli Similän muutettua Helsinkiin kesken toimintakauttaan. Pekka Nykänen toimi ansiokkaasti kiltamme sihteerinä kaiken kaikkiaan yli 10 vuotta huolehtien osan ajasta myös rahastonhoitajan tehtävistä.

Tällainen siis on Pohjan Viestikillan historiikki vuosilta 1969-1997. Myöhempi historia löytyy yksityiskohtaisista toimintakertomuksista.

Pohjan Viestikilta ry:n toiminnan aikana kaikki killan toimihenkilöt ja jäsenet ovat osallistuneet ansiokkaasti killan tarkoitusperien mukaiseen toimintaan, kukin omilla ehdoillaan. Killassa on kuljettu monta askelta yhdessä toinen toistaan tukien ja nyt ollaan tässä. Matkalla on monta mielenkiintoista tapahtumaa ja jokaisen antama panos killalle on piirretty syvälle muistiimme, vaikka sitä ei mainita edellä olevassa tekstissä.

Tämä teksti on kirjoitettu killan asiakirjojen perusteella ja tekstin on tarkastanut killan sisäinen asiantuntijaraati.

Pohjan Viestikilta ry
Juhani Peltoluoma, puheenjohtaja
Esko Kokkonen, historiikkityöryhmä

Tiedoksi:

Pohjan Viestikilta ry:n hallitus 1997 ja hallituksen jäsenten vastuusektorit

Puheenjohtaja Juhani Peltoluoma
Varapuheenjohtaja Simo Alho
Sihteeri Reijo Rissanen
Yhteyshenkilö yrityselämä Kullervo Rusila
Yhteyshenkilö puolustuslaitos Jaakko Kauppinen
Yhteyshenkilö varusmiehet VMTK:n edustaja
Markkinointi Kari Kiuttu
Järjestelyt Pekka Rautakorpi
Koulutus Hannu Rintakumpu
Harrastustoiminta Antero Mikkonen

Pohjan Viestikilta ry:tä edustavat 1997

Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n liittovaltuustossa jäsenenä Mauri Nissinen Viestikiltojen liitto ry:n liittohallituksessa varapuheenjohtajana Pekka Rautakorpi Viestikiltojen liitto ry:n liittoneuvostossa jäsenenä Hannu Hansen-Haug ja Veli Honkola. Oulun Läänin Kiltapiirin sihteerinä Esko Kokkonen.

Pohjan Viestikilta ry | Ketarakuja 1 A 7, 90650 OULU | (0)8 530 2778 (puheenjohtaja)